Elämän mittaiset treffit Dharman kanssa

45-vuoden kokemuksella ja neljän lapsen (yhden aikuisen ja kolmen teini-ikäisen) äitinä tiedän, miten oman paikan löytäminen elämässä voi olla haastavaa. Synnymme tähän maailmaan ilman tietoa oikeasta ja väärästä. Opimme sen, miten meidän tulisi käyttäytyä vanhemmiltamme, koulusta ja sen hetkisen kulttuurin kautta. Pikkuhiljaa kasvamme niillä odotuksilla, joita yhteiskunta ja ympäristömme meille asettavat. Teini'iän kynnyksellä näkee, kuinka nuori kipuilee oman minäkuvan ja ryhmään kuulumisen kanssa. Kaikki häpeä, mitä kohtaamme erilaisuudesta ja tekojemme kautta muokkaa minäkuvaamme. Alamme rakentaa suojamuureja turvaksemme. Jo koulussa opimme sen, että meitä pisteytetään osaamisen, ahkeruuden ja hyvän käytöksen kautta. Kavereilta opitaan miltä pitäisi näyttää, jos mielimme kuulua joukkoon. Väärin tehdyistä asioista saamme usein huonoa palautetta. Koulumenestys ja perheessä vallitsevat olosuhteet vaikuttavat pitkälti siihen, mitä päädymme tekemään ja kenen kanssa olemme kavereita. (Tämä pieni yleistys, koska on erilaisia tarinoita, mutta usempien kohdalla näin).

Moni aikuinenkin kipuilee samankaltaisten asioiden kanssa. Lisäksi kysymys "Mikä minusta tulee isona" ohjaa pitkälti nuoruutta, mutta myös aikuisena. Opiskelemme, koulutamme ja ahkeroimme työpaikan ja menestyksen eteen. Ammattia usein vaihdetaan, koska ensi yrittämällä emme ehkä löytäneetkään onnea siitä, mitä valitsimme. Onnellisuuden tavoittelu näkyy kaikkien ihmisten elämässä. Jo pienestä pitäen tiedämme mitä menestyminen on, hyviä numeroita koulussa, ammatti, jossa ansaitsee hyvin, hieno talo, auto jne.... Haalimme itsellemme materiaa ja kokemuksia, joiden kautta voimme tuntea onnea. Teemme asioita siinä toivossa, että elämämme olisi vähemmän stressaavaa ja helpompaa. Mainosala pyörii pitkälti ihmisten materiaalisuuden ja onnen tavoittelun pohjalta. Antaako hienon laukun ostaminen tai uusi Tesla onnen? Kuinka pitkään onnellisuuden tunne ja täyttymys näistä asioista säilyy? .........Vain hetken...... ja sitten matkaamme taas seuraavan asian perään, jotta saisimme kokea sen saman tunteen. Ehkä ymmärtämättä, että sekin etappi on vain hetkellinen. Toivomme hyvää ja pelkäämme pahinta. 

Monissa kulttuureissa on hyvää onnea tuovia rituaaleja, esineitä ja uskomuksia. Mitä tulisi tehdä, että hyvä onni osuisi kohdallemme ja mitä teemme, jos huono onni tulee tiellemme. Uskomme, että huonot tapahtumat olivat Karman isku kasvoille. "Näin kävi, koska olen tehnyt jotain pahaa". Tässä kohtaa joogan filosofian Karma konsepti on ymmärretty hieman väärin. Vaikkakin kaikki tapahtuu Karman kehän pyörimisen kautta, ne eivät tapahdu huonon tuurin vuoksi, vaan omien ajattelutapojemme ansiosta. Kokemusten kautta mieleemme muodostuu painaumia 'ajatusmalleja' ja kehoomme tunnereaktioita. Näin syntyvät mielipiteet siitä, miten katsomme maailmaa ja kuinka toimimme. Nämä kokemukset muokkaavat käytösmallejamme. Kehä pyörii uudelleen ja uudelleen. Teemme asioita, jotta kokemuksemme olisivat hyviä ja onnellisia. Positiiviset tavat ruokkivat positiivisia ajatusmalleja ja sitä kautta positiivisia tapoja. Mitä enemmän vietämme aikaa positiivisin ajatuksin, sitä enemmissä määrin hyvä laatu elämässämme lisääntyy.

Todellinen onni löytyy sisältämme on lausahdus, jonka jokainen on varmasti joskus kuullut. Ehkä, jopa niin monta kertaa, että se kuulostaa jo kliseelle. Lausahdus on tarkoitusperältään hyvä, mutta ei anna kuulijalleen tarttumapintaa. Opimme kokemusten kautta ja mielemme muokkautuu sen mukaan, miten otamme vastaan elämän tuomat kokemukset. Hyvä vai huono kokemus? Sisäisen onnen löytyminen onkin kimurantimpi juttu, tämä vaatii henkistä kasvua.

Dharma ja onni, mikä niitä yhdistää? Joogan filosofian mukaan todellinen onni löytyy, kun elämme oman sisimmän linjauksesta käsin. Kun elämme oman Dharmamme mukaisesti, eli toteutamme sitä kutsumusta, joka juuri meille on tarkoitettu. Tämä elämän tarkoitus on oma yksilöllinen "koodaus", ihan kuin sormenjälki. Sanatan Dharma on isompi konsepti, joka käsittää koko maailman kaikkeuden. Kaikella on tarkoituksensa ja me olemme pieni vesipisara Dharman isossa valtameressä. Pieni, mutta tärkeä pisara. 

Bhagavad Gitassa, kun Arjuna epäilee taisteluun lähtöä Krishna sanoo hänelle: "Elämä ja kuolema eivät itsessään ole niin tärkeitä, vaan se KUINKA ELÄMME". Bhagavad Gita "Sielun Laulu" on yksi joogan kirjallisuuden keskeisistä eepoksia. Tarina on vertauskuva omasta sisäisestä taistelustamme, jota kaikki elämänsä aikana käyvät ja niistä vaikeista valinnoista, joita joudumme tekemään. Yksi tie vie oikealle ja toinen vasemmalle.

Kuinka löytää sitten onni ja Dharma? 

Joogan antaa työkaluja ymmärtämään itseä ja niitä esteitä, joita asetamme tiellemme. Oman Dharman löytäminen vaatii näiden esteiden poistamista ja rohkeutta olla itselle rehellinen.

Neljä Purusharthaa ovat Hindulaisuuden keskeinen konsepti, joita noudattamalla voi löytää täyttymyksen ja onnen. Ne ovat universumin pohjimmaisia arvoja, elämän päämääriä. 

Artha = Ekonomiset arvot. Välineet, joiden avulla voimme tuntea, että meillä on perusturva. Työ, ura, koti, vauraus. Kaikki nämä ovat onnellisuuden kannalta keskeisiä tavoitteita.

Kama= Mielihyvä, nautinto ja psykologiset arvot. Rakkaus ja sen löytäminen on tärkää meille kaikille. Ilman, että tunnemme olevamme tärkeitä ja että joku rakastaa meitä ja saamme rakastaa takaisin, jää elämäämme aukko, joka tuntuu tyhjyytenä.

Dharma= oikeudenmukaisuus, moraaliset arvot. Moraalisesti oikein eläminen ja omien velvollisuuksien täyttäminen.

Moksha= vapautuminen. Sielun vapautus, korkeamman tietoisuuden löytyminen.

Päivästä toiseen tehdyt valinnat vaikuttavat elämäämme. Tehdään hyviä valintoja! Joogan kautta pääsemme lähemmäksi sisäistä opettajaamme ja vapautusta. Jooga on tämän sisäisen linjauksen sekä väline, että päämäärä. Tarvitsemme myös Sankalpan (syvin totuus), valan, jonka kautta elämme. Askel kerrallaan kuljemme kohti sitä mitä haluamme. Sankalpa voisi olla esimerkiksi; "Meditoin joka päivä ja rakastan sitä." "Teen töitä ahkerasti ja ansaitsen hyvin".

Usein kuulee lausahduksia, että; "Mennään virran mukana". Näin ajattelemalla emme ole oman elämämme ohjaksissa. Kun elämääni tulee valintoja, toimin oman sisäisen opettajani kautta. Kysyn itseltäni: "Onko se Kyllä?", jos vastaus ei ole kyllä se on sitten EI. Ei epäilyjä. Epäily on ajan ja energian turhaa kuluttamista.

Tarkoitus ei olekaan, että heti pitäisi tietää, mikä on oman elämän päämäärä. Vaan, että teemme valintoja, joiden kautta voimme elää tasapainoisesti. Antaa yhteisölle, jossa elämme. Tämä on todellista Dharmaa. Toimia muiden puolesta ja sitä kautta rakentaa parempaa maailmaa. Antamalla saa itsekin enemmän. Ajattele, että astut joka päivä joogamatollesi myös kaikkien niiden läheistesi puolesta, joiden elämään vaikutat!

Ole rohkea! Olet 100% vastuussa elämästäsi. Pakenemisella ei pääse eteenpäin, vaan nousemalla joka aamu rohkeasti ja yrittämällä parhaansa. Emme luovuta vaikeuksien ja epävarmuuden edessä.

Kaikella rakkaudella,

Mariaxx