ANTAHKARANA

01.11.2023

Antahkarana eli sisäinen instrumentti tulee Vedantasta, muinaisesta hindulaisen filosofian koulukunnasta. Vedanta tarkoittaa käännettynä "tiedon huipentumaa". 

Omista ajatuksista ja mielestä voi tulla vankila, jos emme ymmärrä, kuinka mielemme toimii. Kun tietoisesti voimme muokata mieltämme ja ymmärtää sen mekanismit, pystymme vapautumaan oman mielemme asettamista rajoitteista ja saavuttaa korkeamman tietoisuuden.

Elämme viiden aistin kautta. Hahmotamme maailmaa näkemällä, tuntemalla, haistamalla, kuulemalla ja maistamalla. Kaikki nämä aistit on luotu turvaamaan selviytymisemme ja ne ovat yhteydessä aivoihin hermoston kautta. Aistien kautta saadut havainnot rekisteröityvät aivoihin, joka taas hermoston kautta viestittää kehon eri osiin ja rauhasille, kuinka toimia. Kun saamme taistele ja pakene viestin alamme toimimaan selviytymisen tilassa ja taas turvalliset viestit sallivat levon ja parasympaattisen hermoston aktivoitumisen ja toiminnan. Tästä näkökulmasta, se mitä havaitsemme ja mitä ajatuksia ja tunteita havaintomme herättää, vaikuttaa siihen millaisia muistoja, kokemuksia ja toimintoja kehossa ja mielessä herää.

MIELEN MEKANIIKKA


Modernissa maailmassa mielen ajatellaan usein olevan vihollinen. Sen katsotaan olevan jotakuinkin parantumaton "väline", jota usein demonisoidaan.  "Hän on mielensä vanki", kuulostaako tutulle?  Joogan filosofia ei katso mielen olevan paha, vaan se on instrumentti, joka on loistava. 


Mielestä voi tulla vankila. Tätä voisi kuvailla suppeaksi maailmankatsomukseksi. Mielen ei kuitenkaan ole tarkoitus olla vankila. Kaikki mielen vankeudet ovat sivuvaikutuksia siitä, ettei tiedetä, kuinka mieli toimii ja kuinka käyttää sitä oman elämän hallintaan, mikä on sen tarkoitus.
Siksi on tärkeää, että työstämme mielemme rajoitteita ja sen kapasiteettia pystyä johdattamaan meidät kohti lähdettä (Purushaa). Tästä syystä on myös tärkeä ymmärtää perinpohjaisin mielen toiminnot.
Ehkä hyödyllisin kaava ymmärtää tulee Vedantasta. Vedanta viittaa mieleen nimellä 'Antahkarana', 'sisäinen instrumentti'. Patanjali puhuu mielestä yhdellä termillä 'Chitta', 'mielen liikkeet', mutta Vedanta jakaa mielen liikkeet neljään osaan ja kertoo meille kuinka se toimii.


MANAS: Reaktiivinen mieli. Tämä osa mielestämme hallitsee viittä aistia, jotka antennien lailla tuovat meille informaatiota ympäröivästä maailmasta. Manas mahdollistaa, että tunnistamme hetkessä mitä tapahtuu. Sen pää prioriteetti on pitää meidät turvassa. Aistien välityksellä se suojelee meitä.
Manaksen avulla voimme pelastautua, jos äkillinen vaara tulee tiellemme.
CHITTA: Muistojen varasto. Vedannan mukaan Chitta on sekoitus kaikkea, mitä olemme kokeneet. Kaikki negatiiviset ja positiiviset kokemukset ja muistot löytyvät tästä mielen osasta. Chittan sisältämät muistot kokemuksista antavat meille jotain mihin verrata, sekä hyvässä, että pahassa.
Monet muistot ovat syvällä alitajunnassa. Et ole tietoinen niistä, mutta ne näkyvät tapoina ja toistuvina ajatus-malleina, joiden pohjalta toimit. Toisin sanoin, mennyt jättää jälkensä ja toimit niiden pohjalta.

AHAMKARA: Minä keskeisyys. Tämä mielen osa kokee: 'minä olen', minä haluan', 'minä näen'. Osa meistä hukkuu omiin haluihinsa ja tarpeisiin, niin, että unohdamme ympäröivän maailman. Esimerkiksi lapsi, joka on niin kiinni omassa leikissään, ettei huomaa vaaraa, kun juoksee tielle hakemaan palloa. Tai henkilön minä keskeisyys tulee esiin tilanteissa, joissa ostetaan tarpeeton määrä tavaraa ympärillemme, koska egomme "tarvitsee" niitä.
Ahamkaralla on myös hyvää arvoa. Se on yhteydessä Mahadiin. Jokainen meistä tarvitsee dynaamisen persoonallisuuden, jolla toteuttaa omaa Dharmaansa. Ahamkaran yhteys purushaan ei saisi katketa. Eli jos olemme kosketuksissa omaan Purushaamme, emme tunne olevamme erillisiä ympäröivästä maailmasta.
Tähän osaan mielestämme vaikuttaa ympäröivä kulttuuri, perhe ja se pyrkii suojelemaan identiteettiämme, vaikka identiteettimme ei olisi meille hyväksi. Jokainen meistä haluaa olla hyväksytty ja tuntea kuuluvansa johonkin. "olla arvostettu". Ahamkara etsii tätä arvostusta.
Väärin ymmärretty ego haluaa pitää kiinni identiteetistään, joko tietoisesti tai alitajuisesti. Ehkä muistat, että olet joskus tehnyt päätöksen, joka ei ollut sinulle hyväksi ja silti päätit tehdä niin? Tämä on sinun Ahamkara ohjaksissa.
BUDDHI: Korkein päättäjä. Arvostelukyky ja tarkkanäköisyys. Valintojen teko; Oikein vai väärin? Patanlaji kertoo paljon Buddhista. Kunnioittaen sitä, mielen parhaimpana aspektina. Buddhi ottaa vastaan informaation kaikille muille kolmelle mielen aspektille. Muut aspektit päättävät mitä tehdä? Buddha on se joka päättää heräätkö meditoimaan?
Buddhi tekee valintoja kolmella tasolla, heti saatu mielihyvä(palkinto), myöhemmin saatu mielihyvä(palkinto) ja päätös ,jolla ei ole väliä saatko itse mitään (palkintoa)? Kun Buddhi kehittyy, pääsemme eroon tavoista, joille olemme ehdollistuneet. Ihminen on ainut olento, jolla on vapaa tahto, voimme päättää mitä haluamme tehdä ja toteuttaa itseämme korkeammalla tasolla, eikä pelkästään primitiivisen selviytymis-tarpeiden pohjalta. Jos Buddhi on heikko, emme tiedä mitä tarvitsemme, mitä tulisi tehdä.


Joogan näkökulmasta, tulee tehdä sellaisia valintoja, jotka kasvattavat meitä ihmisinä. Ei aina mennä sinne, missä on mukavinta!
Buddhi on tämä paikka mistä käsin haluamme tehdä valintoja ja elää. Se on läheisyydessä Purushamme (todellisen itsen) kanssa. Jos elämme lähellä Purushaa, on mielemme vakaampi. Valinnat, joita teemme vaikuttaa sisäiseen ja ulkoiseen maailmaamme.

Korkein mahdollinen Buddhin ilmentymä on 'Viveka Kayati', joka tarkoittaa 'horjumaton erottelukyky'. Voit löytää oman Viveka Kayatin, harjoituksen (abhyasa) avulla. Abhyasa tarkoitaa sitoutunutta, pitkän ajan kestävää harjoitusta(jooga ja meditaatio). Joka kerta kun mielesi harhailee harjoituksen aikana, Buddhi huomaa tämän ja tuo mielen takaisin harjoitukseen.

Sitounut harjoitus antaa:

- Rauhoittaa manasta ja mielen reaktiivisuutta

- Neutralisoi Chittan vaikutusta. Vanhojen tapahtumien vaikutusta. 

- Puhdistaa Ahamkaran identiteetin/egon huonompia puolia, jotta Dharman toteuttamiseen liittyvä persoonallisuus voi loistaa.

- Voimistaa ja kiillottaa Buddhia. Ajan kanssa harjoitus tekee Buddhista terävän ja sitkeän. Sen ja Purushan välissä oleva verho ohenee ja PURUSHA PÄÄSEE paistamaan valoa mielelle.
Toisin sanoin visio todellisesta sinusta läpäisee ja täyttää mielen kaikki aspektit, parantaen ja kiilloittaen koko instrumentin.

Raikella Rakkaudella,

Mariaxx